Koivukylän Palloseura järjesti viime viikonloppuna junioripelaajilleen ominaisuustestit. Tästä toiminnasta vastaava seuravalmentaja Väinö Rahikainen kertoo nyt, mistä niissä on kysymys.
Keinukallion monitoimihallissa Keravalla testattiin lauantain ja sunnuntain aikana yhteensä noin 150 KoiPS:n tyttö- ja poikapelaajaa, jotka ovat syntyneet vuosina 2008-2016. Rahikainen korostaa, ettei tämä olisi voinut toteutua ilman seuran aktiivisia vapaaehtoisia, jotka rakensivat testiratoja, toimivat ajanottajina ja auttoivat kaikessa tarpeellisessa.
Moi Väinö, mitä ominaisuustestit pitävät sisällään?
– Ensinnäkin KoiPS kuuluu Palloliiton ja Eerikkilän hallinnoiman Huuhkaja- ja Helmaripolun seuroihin, joille on rakennettu yhteinen tiedolla johtamisen pelaajakehitysalusta. Ominaisuustesteissä mitataan muun muassa pituuskasvun huippuvaihetta, minkä tarkoituksena on vammojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta tarkkailla esimerkiksi hyppyjen ja pomppujen määrää. Kyseessä on siis tukitoimi fyysiseen harjoitteluun ja hyödyllinen apukeino yksilötason rytmittämiseen. Pallottomien testien patteristoon kuuluvat lisäksi voimantuottoa ja räjähtävyyttä mittaava kevennyshyppy, lineaarinopeus (5 m, 10 m ja 30 m), suunnanmuutoskyvystä, kehonhallinnasta ja nopeustaitavuudesta kertova ”kasirata” sekä U13-ikäluokasta eteenpäin maksimikestävyyttä, hapenottokykyä, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa mittaava fysiikkatesti. Pelaajien pallollista osaamista ja kehitystä suositellaan tarkkailtavan U8-U14 -ikäluokissa kahdesti kaudessa seuran tekniikkakoulussa ja tehoryhmässä sekä 15-vuotiaista lähtien joukkueissa. Teemoja ovat muun muassa pujottelu ja suunnanmuutokset pallon kanssa.
Millä tavoin testeistä saatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään harjoittelussa ja pelaamisessa?
– Tulokset kirjataan MyE.Way -sovellukseen [ks. https://eerikkila.fi/urheilu/myeway/], jossa lähtökohtana ja vertailukohteena ovat Huuhkaja- ja Helmaripolun tavoitetasot sekä aiemmat testitulokset. Jos otetaan esimerkki vaikkapa nopeuskehityksestä, olen tulosten perusteella yhteydessä joukkueiden vastuuvalmentajiin ja annan heille konkreettisia työkaluja siihen, millä tavoin, miksi ja kuinka usein tätä ominaisuutta olisi harjoiteltava. Nopeustreeniä tulisi sisällyttää jokaiseen harjoituskertaan esimerkiksi alkulämmittelyn yhteyteen.
Pyritäänkö ominaisuustestien sisältöjä tästä eteenpäin vielä kehittämään?
– Nykytestit ovat jo tosi hyviä. Patteristo on täsmällisen organisoinnin kannalta helposti toteutettavissa. Emme testaa vain testaamisen ilosta, vaan kaiken on oltava sidoksissa itse jalkapallotoimintaan. Tavoitteena on lisätä pelaajien motivaatiota sekä tarjota heille uusia valmiuksia oppia ja kehittyä.
Kun toimit itse valmentajana, mitä pelaajaominaisuuksia pidät tärkeimpinä?
– Nykyfutiksessa on oltava nopea, kestävä, voimakas ja taitava liikkumaan niin fyysisesti kuin itse pelin kannalta. Pallollinen taito ei kuole ikinä. Peliväline on hallittava siten, ettei taidonpuute rajoita tekemistä. Taitava, peliälykäs, hyvin ennakoiva ja peliä etukäteen havainnoiva pelaaja pärjää miltei aina, vaikkei hän fyysisesti olisikaan huipputasoa. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja toimii niiden mukaan, jokaisella osa-alueella ei tarvitse olla maailman paras.
Mikä olisi tärkein viestisi nuorelle ja motivoituneelle pelaajalle?
– Avainasemassa on omatoimisen liikunnan ja harjoittelun riittävä määrä. Aina ei välttämättä ole mukavaa, mutta motivaatio ja innokkuus antavat mahdollisuuden saavuttaa oma potentiaali. Kaikenlaiset matalatehoiset liikuntamuodot, kuten kävely, pyöräily, uinti, kiipeily ja hippaleikit ovat hyvin suositeltavia. Koska joukkueharjoittelu on aika kovatehoista ja liikemalleiltaan osin yksipuolistakin, sen rinnalle kannattaa rakentaa monipuolista omatoimista liikuntaa, joka voi ehkäistä esimerkiksi alaselän rasitusmurtumia. Vähintään kaksikymmentä tuntia liikuntaa viikossa antaa jo paljon hyvää pohjaa.
Koivukylän Palloseura kiittää Väinö Rahikaista kiinnostavista kommenteista sekä toivottaa kaikille pelaajilleen ja joukkueilleen antoisaa futiskauden jatkoa!
Kuva: KoiPS