Koivukylän Palloseurassa juniorina jalkapalloa pelannut kansanedustaja sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhuu voimakkain äänenpainoin lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tärkeästä merkityksestä. Ja paljon muustakin.
Palataan aluksi Koivukylässä vuonna 1982 syntyneen Lindtmanin omaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Kun Antin vanhemmat olivat eronneet pojan ollessa kuusivuotias, hän muutti isänsä kanssa Korsoon. Jalkapallosta tuli pian hänen ensimmäinen harrastuksensa, paikallisesta KOPSE:sta ensimmäinen seuransa, maalivahdista ensimmäinen pelipaikkansa.
– Elin silloin alakouluikää. Ollessani 11-vuotias muutimme Rekolaan, kunnes noin vuotta myöhemmin löysin KoiPS:sta uuden seurani. Kävin Koivukylän yläastetta ja sain pelata kivassa joukkueessa, Lindtman muistelee.
– Pelaajien vanhemmat olivat toiminnassa aktiivisesti mukana. Kiersimme turnauksia ja pärjäsimmekin aika hyvin. Pelasin KoiPS:ssa useita mukavia vuosia.
Lindtman, elokuussa 43, kertoo merkittävän osan tuolloisista pelikavereistaan pelaavan yhä nykyäänkin yhteisessä joukkueessaan harrastefutista. Vuonna 2010 uudelleen yhteen kasattu ryhmä on pari kertaa edennyt aina ikämiesten SM-finaaliin saakka, mutta hävinnyt ottelut rangaistuspotkukilpailussa.
– Ilman jalkapalloa en olisi nyt tässä. Kasvaessani yksinhuoltajaisäni kanssa sain futiksesta paljon sosiaalista pääomaa ja onnistumisten kautta lisää itsetuntoa. Se on ollut tärkeä henkireikä läpi vuosien.
KoiPS ei ole Lindtmanin mukaan ainoastaan jalkapalloseura, vaan ennen kaikkea merkittävä osa koko paikallista yhteisöä ja ympäristöä, johon kuuluvat muun muassa päiväkodit ja koulut, harrastekerhot sekä muut matalan kynnyksen aktiviteetit. Hän on itsekin tyttärensä kanssa osallistunut seuran kerhotoimintaan.
– KoiPS:n paikallisuus ja yhteisöllisyys eivät tarkoita vain jalkapalloharrastusta tai yksittäistä suoritusta, vaan sitä, että seura on omalla alueellaan käytännössä kaikessa läsnä. Kaikki voivat olla aktiivisesti mukana ja kaikki ovat tervetulleita toimintaan, Lindtman alleviivaa.
– Tämä on edellytys uusille kaverisuhteille, ystävyyksille ja perheiden välisille kohtaamisille. On hienoa, että tällainen kulttuuri ja perintö voivat parhaimmillaan siirtyä sukupolvelta toiselle eri roolien toimijoille.
Yhteiskunnallisen keskustelun yksi merkittävimpiä aiheita on viime vuosina ollut lasten ja nuorten liikkumattomuus, jota on liikuntapommiksikin kutsuttu. Lindtman arvioi, että mitä enemmän vakavasta asiasta on saatu tietoa, sitä isompi ongelmasta on tullut.
– On aivan oleellista ymmärtää, kuinka paljon liikunta vaikuttaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen, sekä toisaalta mielenterveyden vaikutusta yleiseen hyvinvointiin. Ja mitkä ovat kustannukset? Jos nykyistä suuntaa ei saada käännettyä, kaikki on sen jälkeen entistä vaikeampaa.
Lindtman näkee suurimmaksi tekijäksi vähentyneen arkiliikunnan. Hän korostaa, etteivät ongelmat ratkea ainoastaan koululiikunnan tai laadukkaan seuratoiminnan kautta, vaikka ne toki ovatkin tärkeässä asemassa, kun tavoitteena on liikunnallinen elämäntapa.
– Tarvitaan yhteiskunnallinen asennemuutos, jotta liikunnan ilosta ja riemusta voi tulla luonteva osa arkea. Itse esimerkiksi olen suositellut tyttärelleni kilometrin kävelyä kouluun ihan ensimmäisestä luokasta saakka.
Entä maahanmuutto ja monikulttuurisuus? Kuinka SDP:n puheenjohtajana vuodesta 2023 toiminut pitkän linjan kansanedustaja näkee tämän paljon puhuttavan aiheen lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen kannalta?
– Urheiluseuratoiminta on mitä mainioin tapa integroitua yhteiskuntaan. Jalkapallo on kieli, jota puhutaan kaikkialla maailmassa. Harrastuksessa mukana oleville on erittäin tärkeää olla osana yhteisöä ja saada arvostusta taustoista riippumatta, Lindtman tähdentää.
– Liikunta ja urheilu voivat olla itsetunnon rakentamisen kannalta ihan avainasemassa. Yhdenvertaisuus kuuluu jo jalkapallon perusarvoihin. Onnistumisen kokemukset ovat hyvän itsetunnon tärkeintä perustaa.
KoiPS:n kirjaamat arvot ovat hyvinvointi, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Kun tätä kokonaisuutta tai toisaalta ammattiurheiluun liittyviä kehityskohteita pohtii sisältökeskeisesti, saattaa herätä kysymys, voisiko Suomen poliittisessa kentässä olla tilaa erityiselle liikunta- ja urheilupuolueelle.
– Jos mietitään yhdeksää eduskuntapuoluettamme, niistä jokaisen olisi huolehdittava liikunnan ja urheilun asemasta yhteiskunnassamme. Tämä ei ole vain yhden tehtävä, vaan kuuluu meille kaikille, Lindtman linjaa päättäväisesti.
– Hyvästä esimerkistä käy eduskunnan aktiivinen futisjoukkueemme, johon voi liittyä pelaajia poliittisesta kannasta riippumatta. Jalkapallo todellakin yhdistää.
Mikäli Lindtmanin aikataulut sallivat, hän osallistuu hyvin mielellään KoiPS:n perinteiseen Futispäivään, joka järjestetään ensi viikon lauantaina 17. toukokuuta. Tällöin on luvassa runsaasti monipuolista ohjelmaa ja mielekästä yhdessäoloa.
– KoiPS on Koivukylän futiksen ja liikunnan sydän, joka sykkii paljon hyvää ympärilleen. Toivotan kaikille riemukkaita hetkiä kentille! Niistä kannattaa nauttia, kun niiden aika on.
Koivukylän Palloseura kiittää Antti Lindtmania haastattelusta ja toivottaa hänelle erinomaista futisvuoden 2025 jatkoa!
Uutisen kuva: Jani Laukkanen